Kulissien takaa 2/5 (SPOILER ALERT)

Hyvää tiistaita! 

Olen väsynyt, olin kellon ympäri toimistolla, mutta paljon tuli tehtyä. 

Päivällä käytiin katsastamassa huominen tapahtuma-alue, kahteen kertaan. Halusivat virkamiehet tulla morjestamaan. Mutta mikäpä siinä auringonpaisteessa seisoskella. Hienosti vihertää nurmikko, katsotaan huomisen jälkeen uudestaan. Kiltistihän opiskelijat osaavat olla, eikö?

 

Minna Canth ilman yo-lakkia. Toivottavasti myös huomenna paistaisi aurinko, kun Minna lakkinsa saa.

Tiesittekö, että vihjeiden keksiminen on yllättävän hankalaa. Päätetään joku random paikka, sitten pitäisi saada ihmiset ohjattua sinne. Ei oo meinaan helppoo. Katsotaan moniko joukkue pääsee perille. Onnistuin myös kämmäämään erään asian, mutta onneksi kukaan ei tiedä sitä. Onneksi asian sai korjattua, vaikka hieman kiristelikin.

Pojat työn touhussa. Kisakasseja ja rastivihjeitä.

 Kovasti piti kirjoittaa enemmänkin, mutta pää lyö tyhjää kuin valtion kassa. Huomenna voisin laittaa vaikka videota. Toki näette telkkaristakin menoa ja meininkiä ja aamusta myös radiosta. Tulee koko mediasirkus nimittäin YLEltä paikalle. Mitähän tästäkin mahtaa tulla. "Äiti mä oon telkkarissa!"

Ei parane parkkeerata. Kuvassa olevaa sitikkaa ei vahingoitettu kuvauksissa.

Ainiin, otsikossa luki SPOILER ALERT. Tässä se tulee: Yhtään rastia ei ole Kuokkalan perukoilla.

Tämä ei ole arkikuvahaaste

Heipähei te simasuut!

Sain viime viikolla muutamalta taholta haasteen sosiaalisessa mediassa liikkuvaan arkikuva villitykseen. Ajattelin iskeä monta kärpästä yhdellä iskulla ja jakaa joka päivä teille kuvan arjestani täällä blogissa, onhan vuoroni toimia JAMKOn bloggaajana tämän kiireisen vappuviikon.

Tosiaan, vappuviikko on alkanut. Tarkoittaa omalla kohdallani lähinnä keskiviikon Amazing Race Jyväskylä -tapahtumaa ja siihen liittyviä valmisteluja. Loppuviikolla käväisen Harjulla piknikillä ja kirjoittelen vielä Keskisuomalaiseen kolumnia. Mutta näistäkin lisää sitten loppuviikosta.

Tänään sain postia Himokselta heti aamutuimaan. Palkinnot fiilisjoukkueelle saapuivat eli PipeFestin liput. Loppupäivä kuluikin näppärästi paperitöiden parissa, leikkelin nimittäin kolmisensataa kisapassia, sekä tulostelin rastivihjeet. Testauksen jälkeen vihjeet osoittautuivat sopivan haastaviksi.

Päivä jatkuu vielä JAMKOn edustajiston kevätkokouksessa.

Huomenna jatketaan!

-Sami

Hukun "salaiset" tehtävät

Kiire! Jännittää! Bileet! Ihan kohta! Tänään siis bailataan Brassa jo klo 21:00 lähtien niiden kanssa, jotka ovat ennakkolipun hankkineet. Bileet vaativat aina hieman suunnittelua ja niin ovat nämäkin. Teema tulee päättää jo hyvissä ajoin, sillä haalarimerkit ja julisteet on tilattava ajoissa. Tänä vuonna teemaksi valikoitui Spring Break! Biletetään punaisten mukien ja meidän oman JAMKO-juoman kanssa, jonka suunnittelimme Bran edustajan kanssa. Ja mukia saa käydä täyttämässä tiskillä opiskelijaystävälliseen hintaan toki, se ei ole kertakäyttöinen ;)
Se mitä tehdään ennen bileitä, onkin jännä juttu! Rantaudumme tiimini kanssa Brahan jo tuossa puolen tunnin päästä, tyhjänä se on ihan erinäköinen paikka. Tällä kertaa ei ole hirveästi koristeltavaa, mutta mm. mukit tulee avata ja laittaa paikoilleen. Lisäksi haalarimerkit varata lipunmyyjälle ja tarkistaa tiimin kanssa "työvuorot" ja tehtävät. Tiimiläiset ovat JAMKin opiskelijoita, tutorkollegoitani.

Puolituntia ennen bileitä: nopea naaman ehostus, aamulla herätty viideltä ja vielä jaksaa. Haalarit jalkaan ja tavarat mukaan, nähdään Bran tanssilattialla!

Bileilloista tulee harvoin palautetta meille saakka. Toivoisinkin, että huomenna bileiden jälkeen kävisitte kommentoimassa tämän postauksen alle tai facebookkiin inboxiin tai ihan seinälle, mitä piditte. Ja baarissakin saa tulla juttelemaan, hihasta kiinni vain :)


Pidetään kivaa ja hauskaa kesälomaa niille, joilla se jo kohta koittaa! :) Tänään se on ainakin hyvä aloittaa.

-Iina

Kevätkevätkevät

Kevät, mihin se oikein katosi! Viimeiset kaksi kuukautta ovat sujahtaneet itsellä aivan todella hurjaa vauhtia ohitse. Pääasiassa minut on löytänyt Dynamon kampuksen Ravintola Dynamon kassalta ja nyt viime aikoina olen saattanut vilahtaa keittiövaatteissa, esimiesopiskelijana! Esimieskenttä on vienyt aikaani niin paljon, että päivät ovat venyneet todella pitkiksi, 14 tuntia esimieskenttää, koulutehtäviä ja hallitusjuttuja vähintään. Viime viikon torstaina olin kotona kolmelta, viimeksi sitä on tapahtunut helmikuussa ennen hiihtolomaa! Tänäänkin Dynamolla tuli vietettyä aikaa aamusta iltaan, mutta työn tuloksia nähdään vasta viikon päästä kun vappusimat kuohuaa (toivottavasti).

Pitkät päivät vaativat veronsa ja motivaatiota saa välillä kaivaa todella todella syvältä. Unohtelen asioita, kuten tänäänkin luulin olevani maanantaissa ja jätin palaverin väliin. Senhän piti olla huomenna... Lisäksi kirjoittelen vielä yötä myöten sähköposteja ja koulutehtäviä. Arjen harmaudessa olen kuitenkin saanut iloita välillä pienistäkin asioista. Auringolla on suuri voima ja illallakin on vielä valoisaa, kun pääsee kotiin. Aikaisin aamulla pyöräillessä koululle huomaa luonnon heränneen kevääseen ja tuoksuukin ihan kevät! Aamuauringon säteet Lutakon taloissa, jotka heijastuvat tyyneen järveen, voiko kauniinpaa näkyä olla? Se piristää kummasti. Lisäksi motivaatiota tuovat ystävät, joiden seurasta sai taas pääsiäisenä nauttia. Pienillä asioilla saa aurinkoa päivään, vaikka sitä monet aliarvioivat. Vain se, että pyöräilee kouluun tai käy kymmenen minuutin kävelylenkin ulkona, tekee hyvää mielelle ja keholle.

Näillä sanoilla ja kuvalla (oli aamulla liian kiire ottaa kuva aamuauringosta) haluan valaa uskoa ja toivoa teille rakkaat kanssaopiskelijat. Kyllä se kesä vielä koittaa ja opintopisteet tipahtelee Asioon!

Yrtitkin tykkäävät auringosta! 

 Enää noin 100 tuntia esimieskenttää tekemättä...

- Iina

The other side of my student life

The student grant basically just covers the rent, so where does the money come from for food and other living costs (and crazy student party life)? Option one: parents. Option two: student loan. Option three: work. Option four: combination of all or some of these.
For me it's option three. I was lucky enough to find a great job right at the begining of school. Job that I'm still happy to do. I work as a personal assistant. For those who don't know what this is, or those who mixes it with regular assistant; personal assistant assists those that are diasable. Basically my work involves everyday house tasks, running errands and assisting in dressing, washing etc. But the best part of my job is definitely going out. The lady that I assist is a huge fan of finnish bands like Varjokuva and Helmenkalastajat so we go out to gigs quite often. Sometimes to places further away (I'm of course driving). These are not normal gigs that most students are used to but gigs where the main thing is dancing. And not just dancing around like in a club but dancing with a partner. (This is when you say "Whaat? Seriously"). The age range in these gigs is definitely more leaned towards the older population so I feel quite young everytime we go to these gigs. During summer time there are more young people when the so called "summer stages" open up but still most of the people are way over 30 years old. It's a shame though; the bands are good, music is great and dancing is awesome! The tradition of these kinds of dancing places started in the 19th certury. (I could propably write pages about explaning the different kind of dancing places there are but you'd propably just get bored). Unfortunately it seems to be slowly disappearing tradition, especially among the younger generations. Like I said, it's a shame. I think it's a great tradition and I'm glad I got to know it through my job.
http://www.youtube.com/watch?v=nP-P8caPrQQ

Going back to being kids.

I've worked as an au pair for two and a half years altogether. For the past year I have also looked after two little boys few times every month. So all in all I've spent a lot time with children. And what a great time I've had with them. With them I have had chances to do things that I haven't done since childhood. Doing them as an adult alone would seem a little strange, I know, but when looking after kids I can enjoy them as much as I want. Like for example swinging! I just love swinging, going as high as I can.
Building legos! I think I have built the entire lego city with one boy. At times I think I was more excited than he was building them. Our best creation by far was our own made Titanic ship.
Sword fights! Pirate games! Colouring books! Building castels out of pillows and blankets. Oo.. and trains and building train tracks!
These things I enjoy.. and don't even feel silly ejoying them. It's fun and fun is what makes us enjoy life and give energy to go on in this serious work filled world!
I think we should all play more and let the loose " the child within us"!

Keeping some balance in life

Personally I'm already counting the days (14) till summer holiday starts and school can be forgotten for almost four months. For me this has been one crazy period in school.. well one crazy year actually and honestly I have really enjoyed it! Being busy all the time just feels good, as crazy as it sounds. I feel like I have become super good at organizing my time with the many things that need to be done. All thanks to my lovely calendar that goes with me everywhere I go (yes it's the normal paper kind, I'm not modern enough to use the calendar on my phone).
Being as busy as I am, spending long days at school and longer hours at home doing all the school work, I have really come to appreciate the down time and gotta say I'm really good at it. Kicking my feet up and laying on the couch watching tv or reading is just the best way to relax. Doing absolutely nothing is just great sometimes. You just need to know when and how to do it. If done too much you just become lazy and that ain't good for anyone.
Besides just doing nothing, sometimes it's good to have some other fun things in life to help recharge the batteries. Today I rediscovered one fun thing to do that I really haven't done much since childhood: crafts! And even better: easter crafts! Yeah, sure it was an event organized by IC (a.k.a me) but it was just so much fun to...

paint easter eggs...

And decorate willow sticks.

           The results were great and everyone seemed to have such a good time!

Made me think of what other things we used to love to do that are now just part of the childhood...

More of those thoughts later..

-Sanna

Muuttajan muistilista, apuväline se on sekin!

Sain pari viikkoa sitten asuntotarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä ja vielä ennen siirtymistä kesälaitumille ja -töiden pariin minulla on muutto edessäni! Tai oikeastaan tuplamuutto osan tavaroista liikkuessa Äänekoskelle kesätöiden perässä ja toisten uuteen kämppään Jyväskylässä.

Päässäni on pyörinyt kaikkien kouluhommien ja tutorin tehtävien lisäksi epämääräinen lista asioista, jotka tulee muistaa muuttaessa. Myös moni tuttuni ja heidän läheisensä tekee tällä hetkellä muuttoa ja uskoisin, että moni opiskelija lähtee kesäksi kotipaikkakunnalle töiden perässä ja saattaa olla, että silloinkin on muutto edessä, jos luopuu kesän ajaksi asunnostaan.

Nykyään internetistä löytyy paljon erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat muuttajan muistilistoja stressin lievittämiseksi. Toimintaterapeutiksi opiskelevana itse miellän ne jopa muistin apuvälineiksi ja itse olen sellainen listaihminen, jonka kalenteri täyttyy epämääräisistä muistisanoista, joita saatan arvailla vielä pari viikkoa myöhemmin niihin törmätessäni. 

Löysin useita hyviä internetsivustoja, jotka tarjoavat muistilistoja ja erään sivuston alussa kerrotaan ensimmäisenä, kuinka monta miestä (miksipä ei naistakin) muuttamiseen tarvitaan asunnon koon mukaan. Itselläni on muuttoavuksi tarjoutuneita listan mukaan jopa ylimääräisiä, mutta mielestäni isolla porukalla on mukavempi touhuta, joten ei haittaa ainakaan minua!

Kaikkien niiden tärkeiden listausten lisäksi on myös tärkeää järjestää tupaantuliaiset, mutta niistä on hyvä ilmoittaa naapureille ajoissa, jottei kämppä lähde alta jo ennen ensimmäistä vuokranmaksua.

Kuinka moneen yhteisöön sinä kuulut?

Toimintaterapeutti Outi Ronkainen oli  JAMKO Akatemiassa puhumassa meille yhteisöllisyydestä ja laskeskelin tuossa äsken olevani yli 20 eri yhteisössä. Tai ainakin itse koen kuuluvani niihin. Tärkeintä yhteisöllisyydessä on henkilökohtainen kokemus siitä, että kuulut yhteisöön. Se luo turvaa ja vähentää yksinäisyyden tunnetta ja yhteisön jäsenet tukevat toisiaan kokemuksen vahvistamiseksi.

Yhteisöllisyyttä voi lisätä kuuntelemalla toisia ja myös toisaalta puhumalla omista asioistaan. Toisten arvostaminen, tiedon jakaminen, positiivisuus ja hyvän palautteen antaminen ja saaminen ovat myös hyviä vinkkejä oman yhteisöllisyytensä kehittämiseksi. 

Hauskin vinkki oli mielestäni "käyttäydy ihmisiksi", sillä se ei ole aina itsestäänselvyys. Mitä se ihmisiksi käyttäytyminen sitten on yhteisöllisyyden näkökulmasta? Kai se on sitä, että jokainen voi olla oma itsensä ja tullaan toimeen kaikkien kanssa, vaikkei aina olla samaa mieltä tai olla ylimpiä ystäviä.

Lopuksi vielä pari faktaa, jotka pistivät silmään päivän esityksestä:

- Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (22.10.2013) on kirjoitettu, että yhdeksän kymmenestä opiskelijasta kokee tärkeäksi toisilta saadun tuen.

- Suomenruotsalaisten me-henki, eli yhteisöllisyys, pidentää ikää (Markku T. Hyyppä).

Annetaan jatkossakin siis kaverille tukea koulutiellä ja pidetään vaikka rapukestit pidemmän iän saavuttamiseksi! 

Tutorvastaavan päiväkirja

Tämä kevät on mennyt vauhdilla ja vaikea uskoa, että vappu häämöttää jo ovella! Tutoroinnissa on tällä hetkellä rauhallista, sillä koulutukset ja leirit ovat nyt ohi ja olemme siirtyneet suunnittelemaan jo ensi syksyn ohjelmaa ja erityisesti painopiste tuntuu olevan Tursajaisten suunnittelussa (jee!) yhdessä KV-tutor Lauran kanssa. Sen lisäksi tietenkin tutoreiden ohjaamista tapahtuu jatkuvasti.

Tutorleireistä jäi hyvä mieli ja luottamus siihen, että meillä on jälleen tänä vuonna mahtava porukka ohjaamassa uusia opiskelijoita opintojensa ääreen. Tänä vuonna vertais- ja degree tutorit koulutettiin kahdella leirillä, joista toisella leirillä oli yhtä aikaa suomen kielisten koulutusohjelmien ja englannin kielisten koulutusohjelmien tutoreita. Mielestäni kaksikielisyys toimi hyvin, mitä nyt oman äänen katoaminen juuri ennen leirin alkua vähän tuotti harmaita hiuksia kouluttamiseen. Tästä opin sen, että jos olen osallistumassa puhujana johonkin näinkin tärkeään tehtävään, välttelen kevään katupölyä ja puhumista edellisen viikon ainakin. Eli toisin sanoen, eristän itseni yksiöön ja en avaa ovea kenellekään. Äänen katoamisesta selvittiin kuitenkin nauramalla, imitoimalla Paula Koivuniemeä ja Cheekiä, sekä kärsivällisyydellä jota porukalta löytyi huimasti kähisevän tutorvastaavan pitäessä pienryhmäkoulutusta.

Tänään on kevään viimeinen IC After Hours Freetimessa ja Revolutionista saa 5 eurolla herkullisia burgereita kasvis- tai lihavaihtoehdolla. Kyllä taas hapankorpuilla eläminen palkitaan!  

Nälkä on jo niin kova, että se sumentaa mielen ja pakottaa lähtemään kohti tapahtumien keskipistettä, mutta loppuun vielä leirimeitsie yhdessä tutor- ja liikuntasihteeri Oonan ja kuvaan mahtuneiden tutoreiden kanssa.

Kuvan laatu on huikea.

Terveys paranee(ko). Opintotuki, not so much.

Hellou!

En kerenny bloggailemaan viime viikon lopulla vaikka vuoroni olikin. Ajattelin kuitenkin tänään vähän keräillä kokoon miten viime viikolla päivät sujui.  Bingotappioni jälkeinen keskiviikko meni sujuvammin kuin häviön tuskissani kerkesin toivoa. Harmikseni en kuitenkaan päässyt viettämään kovinkaan paljoa aikaa JAMKOn toimistolla.

Päästiin alkuviikosta JAMKin henkilöstön kanssa suunnittelemaan jo tulevan syksyn orientaatiopäivää ja voin luvata, että jälleen kerran on luvassa entistäkin eeppisempi tapahtuma! JAMKO tulee olemaan entistäkin näkyvämmässä roolissa tulevaisuudessa.Wait for it ;)

Loppuviikosta kävin ekskursiolla Levillä ja sieltä sai matkan kuluksi lukea mukavia, että vähemmän mukavia uutisia opiskelijoita ja opiskelijakuntia koskien. Ensimmäisenä korviini kantautui uutiset hallituksen esityksestä koskien automaatiojäsenyyttä ja YTHS:n (Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö) mahdollista leviämistä myös meidän amk-opiskelijoiden puolelle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että mennessään läpi eduskunnassa kaikki ammattikorkeakoulun opiskelijat kuuluisivat automaattisesti opiskelijakuntaan ja vuosittaista maksua vastaan saavat käyttöönsä YTHS-palvelut. Lisäksi opiskelijakuntien asema kaikkien opiskelijoiden edunvalvojana paranee ja riippumattomuus ammattikorkeakoulusta vähenee. Näin homma toimii muuten jo yliopiston puolella.

Huolestuttavampia uutisia kuului opintotuen saralta. Hallitus päätti vähentää tukikuukausia 70:stä 64:ään ja sen lisäksi toiseen samantasoiseen tutkintoon ei saa tukea vuoden 2015 elokuusta alkaen (Ylen uutisen aiheesta löydät täältä). Elikkäs mikäli olet jo insinööri, mutta kätilön pätevyys houkuttaisi niin toivottavasti on rahaa säästössä!

Kermana kakun päällä oli tämän päivän uutinen lukukausimaksukokeilusta. Kokeilun aikana korkeakoulut saivat määritellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksuja ja tilastoida mm. kuinka tämä vaikuttaa saapuviin ulkomaalaisten opiskelijoiden määriin. JAMKO muiden opiskelijajärjestöjen ohella on pitkään kuuluttanut maksuttoman opiskelun puolesta ja vaikka kokeilusta ei voi suoria johtopäätöksiä vetää (koska siihen osallistui ainoastaan 355 opiskelijaa) niin toivon, että tämä viimein herätti päättäjät ymmärtään ettei Suomen vetovoima sittenkään taida riittää kilpailemaan muiden maiden kanssa, jos koulutukselle asetetaan hinta. Maksuton koulutus on aina ollut Suomessa etukoikeus!

Nyt allekirjoittanut jatkaa kotikaupunkiinsa kymmenen kuukauden tauon jälkeen ja ylihuomenna odottaakin reissu Romaniaan(!) koko Euroopan tasoista korkeakoulun laaduntarkkailua kehittämään.

-Olli

Aprillia ja bingoa

Moro!

Tällä viikolla JAMKOn blogia kirjoittaa allekirjoittanut eli Olli Molander, tämän vuoden hallituksen puheenjohtaja. Luonnollisesti aprillipäivästä on pakko mainita jotain, vaikken tietääkseni yhdenkään pilan kohteeksi tänään joutunutkaan. Kovasti yritettiin viime viikollakin pohtia mitä JAMKO voisi keksiä tälle kujeilun täyttämälle päivälle ja skarpeimmat saattoivatkin huomata päivän postauksissa jotain outoa.

Lueskelin myös minkälaisia piloja on vuosien varrella ihmisten kiusaksi keksitty. Hauska oli mm. Radio Rockin vuoden 2008 pila, jossa kuuntelijoille kerrottiin alennuksesta Mechelininkadun Essolla. Erään studioon soittavan herran mukaan huoltoasemalla myytiin olutta pelkästään pantin hinnalla ja voitte arvata minkälaisen ruuhkan tämä aiheutti kyseisen huoltamon pihaan. Voi taas ihmetellä minkä takia se arviointikyky juuri alkoholihuomien kohdalla pettää aina niin pahasti.

Tyytyväisenä päivän tulokseen, ettei muhun perinteiset pilat uponneet, palkitsin itseni JAMKOn Jälki-istunnolla. Kevään viimeisessä jälkkärissä oli visan lisäksi ohjelmanumerona kaikkien ikäihmisten suosikkia, bingoa! Oli muuten pitkästä aikaa jännittävin kilpailu mihin on tullut osallistuttua. Ehkä ens kerralla saan jopa voittorivin.

Hallituksen tutorvastaava Niinan kanssa bingoon valmistautumista.

Nyt Mestareiden Liigaa ja kohti rehellisempää huomista!