Harjoittelussa JAMKOlla

Aloitin kesäkuun alussa JAMKOlla harjoittelijana ja sanoisin, että tämä on aitiopaikka opiskelijakuntatoimintaan! Vaikka kesällä toimistolla on melko hiljaista, niin silti täällä on kokenut jo vaikka mitä. 

Olen yhteisöpedagogiopiskelija Humanistisen ammattikorkeakoulun Äänekosken kampukselta. Minusta tulee sitten valmistuttuani järjestö- ja nuorisotyön ammattilainen. Opiskelijakuntatoiminta ei ole aivan uusi juttu minulle, sillä olen toiminut tutorina ja yhden vuoden myös HUMAKOn edustajiston jäsenenä. Nyt JAMKOlla tutoroinnin pienryhmätoiminnan kehittämistä tehdessäni olen päässyt näkemään, miten opiskelijakunta toimii toimiston näkökulmasta. 

On ollut jännittävää huomata se, että vaikka olen verkostoammattikorkeakoulun ja pienen opiskelijakunnan kasvatti, niin silti on paljon yhteistä. Kuvittelin ennalta sekä ammattikorkeakoulun että opiskelijakunnan olevan aivan erilaisia kuin omani, mutta olen löytänyt yllättävän paljon yhteistä.

Tursajaisissa seikkailin EA-henkilönä HUMAKOn maskotti Hjördiksen kanssa. 

 

Syksyllä pienryhmätoimintaan uutta pontta!
 

Kehitän suuntautumisopintojeni projektina siis pienryhmätoimintaa. Tavoitteenani on saada kokoon syksyksi matskua, jonka avulla tutorit voivat ohjata koko vuoden ajan pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminta on osa uusien opiskelijoiden opiskeluja ja se auttaa kotiutumaan ammattikorkeakouluun. Tutorien kannattaa syyskuussa olla kuulolla, kun pienryhmätoimintaa tullaan kouluttamaan koulutusalajärjestöittäin.

Pian selviää, keitä uudet opiskelijat ovat ja he alkavat odottamaan koulun alkua. Minä samaan aikaan kokoan pienryhmätoiminnan materiaaleja, jotta ensi vuosi tulisi olemaan tutoreilla ja heidän pienryhmilleen ikimuistoinen!

Aurinkoista kesää!

 

Satu

JAMKO hakee tutor- ja liikuntasihteeriä

Nyt on hieno tilaisuus päästä huippuun joukkoon! JAMKO hakee opintovapaan sijaiseksi tutor- ja liikuntasihteeriä. Hakuaikaa on vielä HUOMISEEN 14.6. perjantaihin. klo 14 asti, joten nyt nopeasti hakemuksia tekemään. Ainakin työkaverit ovat priimaa kamaa ;)

Vieläkö mietit? No täältä löytyypi lisätietoa ja ohjeet hakuun.

HAE ÄN YY TEE NYT :)

-Heli

Mikä kesäloma?

Tervehdys Helsingistä!

Suurin osa opiskelijoista kirmaa kesälaitumilla, mutta niin vain yksi JAMKOn HUKU (=huvi- ja kulttuurivastaava) istuu katkerana kuumassa tapahtumatuotantotoimistossa. Syynä ah niin ihana työharjoittelu! Se, että joudun suorittamaan harkan kesällä, on täysin omaa syytä; tajusin huhtikuussa, että paras ajankohta olisi ollut tammi-maaliskuussa.. Noh, onneksi työ on monipuolista ja pääsee välillä nauttimaan myös kesäkeleistä!
Mutta eihän ne kiireet pelkkään harjoitteluun lopu; kesän aikana täytyy työstää urakalla opinnäytetyötä ja tietenkin JAMKOn syksyn tapahtumia (esim Avajaispiknik 11.9. ;)). Eli ns. turhaa vapaa-aikaa ei ole näkyvissä koko kesänä.

Vaikka on kiireitä ja taas monta rautaa tulessa, olen silti iloinen kaikesta. Saan todella paljon kokemusta harjoittelusta tapahtumatuotannon parista sekä pystyn opparissani käyttää apunani kokemuksiani MatkaRaTasta, JAMKOsta ja kesän harkasta. Kaikki kolme solmiutuu yhteen ja sen avulla rakennan oman ammattitaitoni. Usein viimeisen kolmen vuoden aikana on tympinyt opiskelu ja on kyseenalaistanut valitsemansa alan, mutta nyt, kun alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, on hienoa huomata, että kaikella olikin tarkoituksensa! Enään pitäisi tehdä koko opiskelun isoimmat työt :D

Tällä hetkellä harjoittelussa työstän isoa valokuva-projektia, joten latautumisien aikana kerkeää pohtia kaikenlaista elämästä :D Viikolla voisin postailla tarkemmin harjoittelustani sekä syksyn suunnitelmista JAMKOn osalta.

Nauttikaa kesästä ja varsinkin lomasta, kerran teillä sellainen on!!!  :D

Terkuin Huvi-Heli

Ei pahaa, ellei jotain hyvääkin

Erään ystäväni äidillä on tapana sanoa, että jokaisesta negatiivisesta asiasta pitäisi pyrkiä löytämään kolme hyvää asiaa. Olen tänään pohtinut, kuinka helppoa minun on oikeastaan olla tyytyväinen siihen opiskelijaelämään, jota saan viettää. Kevään aikana olemme puolustaneet opiskelijan oikeutta riittävään toimeentuloon opintotuen muodossa. Usein keskustelu opintotuesta vanhemman väestön kanssa on sen päivittelyä, kuinka tiukilla opiskelija on taloudellisesti ja myös psyykkisesti. Rahat eivät millään riitä ja stressi on kova. Miksi sitten voin olla tyytyväinen opiskelijana?


Asuminen

Opiskelijat asuvat usein pikkuruisissa 12 m²:n huoneissa soluasunnoissa. Itsekin asun juuri sellaisessa.

1. Siivotessani tänään äitini reilun 80 m²:n omistusasuntoa olin hyvin onnellinen omasta pikkuhuoneestani, jonka siivoamiseen ei tarvitse käyttää tunteja.
2. Soluasunnoissa ei yleensä saa pitää lemmikkieläimiä. Tämän päiväisen siivousurakan lopuksi olin yltäpäältä kissan karvoissa. Ihan kiva, ettei minulla sittenkään ole lemmikkiä, joka paitsi lisää siivouksen tarvetta, myös rajoittaa liikkumistani: lemmikin omistajat tietävät, ettei koiranhoitaja järjesty helposti parin tunnin varoitusajalla, kun extempore reissu Helsinkiin yllättää.
3. Useimmissa opiskelijakämpissä ei ole parveketta, omasta pihasta puhumattakaan. Vuokranantaja huolehtii istutukset ja ruohonleikkuun. Kaikkein kiitollisin olen siitä, ettei minun tarvitse tehdä lumitöitä.

+ opiskelija-asuntojen vuokraan kuuluu netti. Nopea ja toimiva sellainen. Katvealueella mokkulan kanssa turaaminen on melko hermoja raastavaa.


Ruoka

Opiskelijakaan ei elä pelkästä hengen leivästä.

1. Rahaa ei ole paljon käytettävissä: kaupassa ei tarvitse vatvoa ostopäätöstä, vain halvin on opiskelijalle kyllin parasta.
2. Opiskelijan ei tarvitse miettiä, mitä tänään syötäisiin. Opiskelijaravintolan tädit ovat miettineet sen puolestamme. Ja vieläpä kohtuu hintaan. Uskomattomista asioista äidit stressaavatkin...
3. Opiskelijaravintolan henkilökunta on myös valmistanut ruuan puolestamme. Suomalaiset syövät harvoin ulkona. Ravintolassa syömistä pidetään usein juhlavana tai porvarillisena. Kuinka etuoikeutettuja olemmekaan!


Talous ja omaisuus

Boheemi elämä piskuisella opintotuella voi olla avain onneen.

1. Nykyään moni työelämässä oleva tekee ns. pätkätöitä ja YT-neuvottelut irtisanomis- ja lomautusuhkineen ovat jatkuvasti otsikoissa. KELA maksaa opintotuen varmasti joka kuukauden neljäs päivä. Toimeentulon perusta on turvattu.
2. Kun pyykkituvan pesukone on rikki, opiskelijan ei tarvitse miettiä kulutusluoton ottamista. Hellat ja jääkaapitkin ovat niin ikään vuokranantajan vastuulla eikä laajan kotivakuutuksen maksamisessa näin ollen ole juuri järkeä.
3. Opiskelijaluukkuun ei mahdu järjettömästi tavaraa. Parin lautasen ja mukin pakkaaminen pahvilaatikkoon muuttopäivän aamuna vie vain hetken. Jokainen voi miettiä, millainen souvi omien vanhempien muuttaminen olisi :D


Tämän päivän siivousurakkaa tahdittanutta Mokomaa lainatakseni:

ei onni löydy
siitä, että uutta hamuaa
vaan siitä, että oppii
saamastaan nauttimaan

Onnellista kesää kaikille!

Tara

epj

Kiitos 1987-2006!

Jyväskylässä on arviolta 25 000 opiskelijaa. Tämä fakta huomioiden, on täysin ymmärrettävää, ettei kaikille millään riitä kesätyöpaikkaa kaupungista. Myös itse jouduin kohtaamaan tämän faktan tänä kesänä. Onnekseni vanha kesätyöpaikkani kotiseudulla toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi takaisin. Luonnollisena seurauksena tapahtumaketjulle majailen nyt äidin helmoissa syksyyn saakka.

Moni muistaa pahimmat teinivuodet ja sen helpotuksen, kun viimein sai oman ruokapöydän, eikä lattialla lojuvasta likapyykistä tarvinut enää tapella. Hienoista kauhua minussa herätti ajatus asumisesta taas sen henkilön kanssa, joka vielä joitakin vuosia sitten vaati saapumaan kotiin ennen kello kymmentä illalla ja pakotti syömään lautasen tyhjäksi. Pelko oli kuitenkin täysin turhaa.

Iltavuoron jälkeen on ihanaa saapua valmiiseen pöytään.

Suhteet vanhempiin muuttuvat kummasti, kun itse alkaa olla siinä iässä, että voisi olla jo omia lapsia. Myönnettäköön, että olen ehkä muuttunut jollain tavalla. Sitä kutsuttaneen aikuistumiseksi :D
Äidin kanssa kämppiksenä olo on paljon miellyttävämpää kuin sen vieraan tytön, joka Jyväskylän solukämpässä jättää tiskit lojumaan eikä koskaan muista ostaa vessapaperia, vaikka on hänen vuoronsa. Äidin tarjoama täyshoito lyölaudalta useimmat hotellitkin!

Vaikka äitienpäivä meni jo, haluan silti kiittää äitiä ja muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka korvaamatonta kaikki se huolenpito on, jota olemme saaneet vanhemmiltamme - ja josta minä saan etuoikeutetusti nauttia taas hetkisen.

Opiskelijalla on harvoin lomaa, kun kesät menevät töissä, mutta minusta tuntuu, että nyt olen lomalla!

Kiitos äiti!

Tara
epj

Hyvää kesälomaa valtiovarainministeriö!

Kauniiseen, kuumaan kesäpäivään minut herätti radio kertoen, että valtioivarainministeriön tuoreen Talouspolitiikan Strategian mukaan opintotuen saantia tulisi rajoittaa opintojen ohjeaikaan ja korkeakouluopinnoista olisi kannattavaa periä lukukausimaksua.

...anteeksi kuinka?
Ensimmäinen tunne uutisen jälkeen oli epäusko, joka kuitenkin hyvin pian muuttui vihaksi.
Kukaan tuskin on vielä unohtanut sitä vaikuttamistyön määrää, joka keväällä tehtiin, jotta nykymuotoinen opintotuki saatiin säilytettyä. Kehysriihessä hallitus linjasi, että opintotukikuukausien määrää vähennetään, mutta suunnitelmat tukikuukausien käytön rajoittamisesta Talouspolitiikan Strategian esittämällä tavalla saatiin torpattua.

Muutaman hengenvedon jälkeen vihaa seurasi turhautuminen: näiden samojen asioiden kanssa on painittu ties kuinka kauan. Opiskelijaliike on saanut useita torjuntavoittoja, mutta resurssien huvetessa huonojen muutosten ehkäisemiseen, ei varsinaista kehitystä ole toivotulla tavalla saavutettu. Kahden kuukauden erätauon jälkeen olemme ilmeisesti jälleen palaamassa kehään, saman asian tiimoilta.

Mitä valtiovarainministeriö esittää?

VM:n mukaan suomalaisessa korkeakoulutuksessa keskeisenä ongelmana on korkea valmistumisikä (28v.). Asiakirjan mukaan esim. Britanniassa valmistutaan keskimäärin jo 24-vuotiaina. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen valtio menettää neljän vuoden edestä ansiotulon veroa hyvä palkkaisilta korkeakoulutetuilta. Vai tarkoittaako sittenkään?

"Suomessa koulutusta vastaavan työpaikan saamiseen kuluu runsas vuosi valmistumisesta, kun esimerkiksi raportin ihannoimassa Iso-Britanniassa aikaa tuhraantuu lähes seitsemän vuotta" kerrotaan SAMOKin ja SYLin yhteisessä kannanotossa.

Strategiassa löydetään kaksi pääsyytä sille, miksi valmistumisikä on korkea:
1) suomalaiset aloittavat korkeakouluopintonsa verrattain vanhoina (21v.)
2) suomalaisten korkeakouluopinnot kestävät liian kauan (ohjeajassa valmistuu yliopisto-opiskelijoista 21% ja amk-opiskelijoista 28%)

Molempiin syihin voidaan yhtenä selityksenä antaa työnteko.

"Yhteiskunta menettää verotuloja, mikäli opiskelija tekee vähemmän töitä tai pienemmällä palkalla, kun hän tekisi valmistumisensa jälkeen" väittää strategia. Niin, sillä edellytyksellä, että vastavalmistunut saa koulutustaan vastaavaa työtä. Työnsaannissa huomattavasti mahdollisuuksia lisää (oman alan) työkokemus, jota on kerätty opintojen aikana. Näkemykseni mukaan meille on edullisempaa, että opiskelija rahoittaa itse opintojaan tekemällä töitä (välttäen opintolainaa) ja työllistyy nopeasti valmistumisen jälkeen, kuin valmistuu nopeasti velkataakka niskassaan ja tekee koulutustaan vastaamatonta matalapalkkatyötä tai on työttömänä pitkään ennen työllistymistään koulutustaan vastaavasti. Sitä paitsi ainakin tällä hetkellä Suomessa pitkään työttömänä olleet korkeakoulutetut työllistyvät erittäin heikosti koulutustaan vastaavasti.

Strategian väite "Lisäksi nopeampi valmistuminen saattaisi tarkoittaa sitä, että opiskelijat pääsisivät nopeammin koulutustaan vastaaviin tehtäviin" on mielenkiintoinen. Ennen talouden taantumaa tämä asia ei ollut edes ongelma ja työkokemuksen jäädessä pois, työllistyminen tuskin olisi nopeampaa. En ymmärrä väitteen logiikkaa lainkaan.

"Tilastoihin pohjautuvien tutkimusten perusteella tiedetään, että yksi mahdollinen keino opintoaikojen lyhentämiseksi on kasvattaa valmistumisen pitkittymisestä opiskelijalle aiheutuvia kustannuksia" todetaan strategiassa. Surullista. Strategiassa tiedostetaan myös se, että tällainen saattaisi lisätä tutkintojen keskeyttämistä, mutta sitä ei pidetä suurena ongelmana. Eikö keskeyttäjien kouluttaminen olekaan ollut turhaa rahanmenoa, jos kesken opintoja tehty työkin nähdään valtion kannalta verotulon menetyksenä?

Opiskelijalle aiheutuvaksi kustannukseksi esitetään lukukausimaksuja tai lukukausimaksuja ohjeajan ylittäville. Esityksen mukaan lukukausimaksut lankeaisivat makettavaksi onneksi vasta jälkikäteen, kun vuositulot olisivat riittävän suuret. Opintososiaalisen etuuden ollessa osittain lainamuotoista, opintojen pitkittyminen lisää jo nyt opiskelijalle aiheutuvia kustannuksia. Jos ohjeajan ylittänyt ei saa opintotukeakaan, hyvin todennäköisesti erityisesti vähävaraisemmista perheistä tulevien opinnot päättyvät ohjeajan päättymiseen. Millä tavoin nämä "säästötoimenpiteet" kehittävät koulutuksen tasa-arvoisuutta, joka kuitenkin on selkeästi kirjattu hallituskauden tavoitteeksi?

Tai sitten opiskelijan toimeentulo lankeaa opiskelukunnan vastuulle. Mitähän Jyväskylän kunnanisät siitä tuumaisivat kun 20 000:sta korkeakouluopiskelijasta ohjeajan ylittävät (oman arvioni mukaan nykyluvuilla 10 000 opiskelijaa) jonottaisi Hannikaisenkadun sosiaaliaseman ovella toimeentulotukea?

Hämmentävästi ainakaan tässä kohtaa stategiaa ei mainita sanallakaan opinto-ohjauksen merkitystä tai siihen panostamista. Pelkkää keppiä eikä yhtään porkkanaa. Asiakirja ei myöskään esitä keinoja toisen mainitsemansa ongelman aiheuttajan, korkean opintojen aloitusiän, korjaamiseksi.

Strategia ottaa kantaa myös Suomen koulutusrakenteeseen:
"Ylemmässä korkeakoulututkinnossa sen sijaan ei maksettaisi opintorahaa ja asumislisää vaan opintotuki olisi opintolainaperustainen."
"Mikäli myös Suomessa  [verraten Britannian malliin] korkeakouluopiskelijat suorittaisivat lähtökohtaisesti alemman korkeakoulututkinnon, valmistumisajat lyhenisivät ja ylemmän korkea koulututkinnon suorittajiksi saattaisi valikoitua entistä motivoituneempia opiskelijoita."

Toisin sanoen valtiovarainministeriön mielestä olemme ylikoulutettua kansaa. Erään viisaan sanoja lainatakseni: kiinalaiset nauraisivat, jos kuulisivat Suomen yrittävän parantaa kilpailukykyään koulutustasoaan alentamalla.


Opiskelevaa Suomea puolustaen,

Tara
epj