Kiitos 1987-2006!

Jyväskylässä on arviolta 25 000 opiskelijaa. Tämä fakta huomioiden, on täysin ymmärrettävää, ettei kaikille millään riitä kesätyöpaikkaa kaupungista. Myös itse jouduin kohtaamaan tämän faktan tänä kesänä. Onnekseni vanha kesätyöpaikkani kotiseudulla toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi takaisin. Luonnollisena seurauksena tapahtumaketjulle majailen nyt äidin helmoissa syksyyn saakka.

Moni muistaa pahimmat teinivuodet ja sen helpotuksen, kun viimein sai oman ruokapöydän, eikä lattialla lojuvasta likapyykistä tarvinut enää tapella. Hienoista kauhua minussa herätti ajatus asumisesta taas sen henkilön kanssa, joka vielä joitakin vuosia sitten vaati saapumaan kotiin ennen kello kymmentä illalla ja pakotti syömään lautasen tyhjäksi. Pelko oli kuitenkin täysin turhaa.

Iltavuoron jälkeen on ihanaa saapua valmiiseen pöytään.

Suhteet vanhempiin muuttuvat kummasti, kun itse alkaa olla siinä iässä, että voisi olla jo omia lapsia. Myönnettäköön, että olen ehkä muuttunut jollain tavalla. Sitä kutsuttaneen aikuistumiseksi :D
Äidin kanssa kämppiksenä olo on paljon miellyttävämpää kuin sen vieraan tytön, joka Jyväskylän solukämpässä jättää tiskit lojumaan eikä koskaan muista ostaa vessapaperia, vaikka on hänen vuoronsa. Äidin tarjoama täyshoito lyölaudalta useimmat hotellitkin!

Vaikka äitienpäivä meni jo, haluan silti kiittää äitiä ja muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka korvaamatonta kaikki se huolenpito on, jota olemme saaneet vanhemmiltamme - ja josta minä saan etuoikeutetusti nauttia taas hetkisen.

Opiskelijalla on harvoin lomaa, kun kesät menevät töissä, mutta minusta tuntuu, että nyt olen lomalla!

Kiitos äiti!

Tara
epj