Juttua oluesta ja panemisesta

Käymistankkeja Hiidessä

Olut, opiskelijoiden juhlajuoma. Osa käyttää sitä myös ruokajuomana, urheilujuomana, seurustelujuomana, tenttiinlukujuomana tai pussikaljajuomana. Itse en moisesta juomasta tykkää, mutta ravintola-alan restonomin opintojen parhaimpia puolia on päästä tutustumaan mm. oluen panemiseen paikallisessa pienpanimossa. Panimo Hiisi sijaitsee Palokassa ja tekee mm. Lutakko- ja Palokka-olutta. Kuinka moni tietää, että Jyväskylässä on oma pienpanimo?

Ellet ole todella kiinnostunut erilaisista, on sen paneminen harvalle tuttu juttu. On vain niin helppo kävellä lähikauppaan ja ostaa sitä halpisolutta lava tai käydä etelän mailla hakemassa useampi opintotuen sallimissa rajoissa. Minulle se on jo hieman tutumpaa, sillä vietimme parin luokkakaverini kanssa yhden todella kylmän päivän Palokassa panemassa mm. Palokka-olutta ja pullottamassa jotain toista olutta.

Oluen pullotus

Suomalaiset oluet valmistetaan pääasiassa suomalaisista raaka-aineista: puhtaasta vedestä, maltaista, hiivasta ja humalasta. Panimolla mallas mäskätään, eli maltaista irrotetaan käymiskelpoiset sokerit lämpimän veden avulla. Panimo Hiidellä tämä tehtiin isossa keittokattilassa ja me tehtiin myös pienessä 50 litran kattilassa kokeiluerä. Tämän vaiheen jälkeen maltaat erotetaan vierteestä (käymiskelpoinen neste), jäljelle jäänyt mallasrehu voidaan käyttää eläinten rehuna! Vierre keitetään humalien kanssa, niistä olueen tulee tuoksua ja katkeruutta. Keittovaiheessa vierteestä kantavierreväkevyys, joka kertoo oluen raaka-aineiden määrän. Keiton jälkeen vierre siivilöidään ja siirretään jäähdyttimen kautta käymistankkiin. Hiiva lisätään olueen ennen käymisvaihetta. Oluen käyminen kestää oluttyypistä parista päivästä noin viikkoon. Tämän jälkeen oluen annetaan kypsyä noin 3-4viikkoa. Ensimmäisestä valmistuspäivästä menee reilu kuukausi siihen, että saat hakea oluesi kaupan hyllyltä. Vähän raaka-aineita ja paljon aikaa.

Korkit laitetaan paineilman avulla

Isot tuotantolaitokset kuten Hartwall ja Sinebrychoff tekevät kaiken nopeammin ja isommin, kuin pienpanimot. Pienpanimossa kaikki tehdään käsityönä ja oluen pano on hidasta puuhaa ja odottelua. Mutta odotellessa voi tehdä muita hommia, kuten pullottaa olutta. Sitäkään ei Hiidessä tehdä koneellisesti vaan käsin! Pienpanimoiden käsityöoluet ovat opiskelijoille kalliita ja Alkossa vieraillessa mieluummin valitaan se jallupullo tai Suomi-viina tai se kuuden euron valkkari, mutta suosittelen oluen ystäville säästämään rahaa ja kokeilemaan varsinkin kotimaisten pienpanimoiden oluita! Ja niitä saa asialle vihkiytyneistä anniskeluravintoloistakin, mutta ymmärrän sen kolmen euron hanajuoman päälle itsekin! Pienpanimoiden oluet ovat kuin hyvä jälkiruoka, sitä pitää nauttia rauhassa ja antaumuksella!

Pulloja odottamassa etiketöintiä

Restonomin opiskeluun siis sisältyy kaikenlaista. Päivä panimolla oli mukava hyvässä seurassa  ja odotellessa oli aikaa ottaa valokuvia, päivän aikana kameraan oli ilmestynyt yli 300 kuvaa! Mutta päivä oli superkylmä! Ulkona oli 25 astetta pakkasta ja sisällä panimossa ainoastaan 13 astetta lämmintä. Sai olla villasukat kumppareissa. Eikä edes JAMKOn ja JYYn yhteisen sählyvuoron jälkeen ollut vielä kunnolla lämmin!

;)