Olin 22-vuotias, kun aloitin viestinnän opintoni JAMKissa. Tuohon astisen elämäni aikana olin keskittynyt lähinnä pelaamaan pesäpalloa ja haahuilemaan 3 vuotta yliopistolla sekä tekemään töitä. En keskity nyt siihen, milloin pitäisi valmistua nopeammin ja kenen ja mistä. Mutta sen sanon, että opiskelumotivaation kannalta nuo kolme vuotta olivat todella hyviä vuosia.
Opiskelijanumeroni oli E0665, opiskeluryhmäni KIE7S1. Opettajamme sanoi silloin meille, heti ensimmäisillä kursseilla, että "tämä luokka on teidän tärkein verkostonne." Tuon muistan varmasti aina. Hyvässä ja pahassa luokkakaverit muistavat meidät, myös tulevissa työnhakutilanteissa. Se, millainen olet, miten suhtaudut asioihin, kuinka jämptisti hoidat oman ruutusi, miten kannat vastuuta. Tuo kaikki kantaa tai on kantamatta yllättävän pitkälle elämässä, yllättävissä tilanteissa.
Kaikesta uudesta innostuneena halusin tutustua myös vanhempiin opiskelijoihin. Lähdin mukaan silloisen koulutusalajärjestöni toimintaan, joka oli Sauma ry. Good old times, sanon minä. Vieläkin naurattaa ne seikkailut, joita sillä porukalla tehtiin. Mitä sain? Liudan ystäviä ja kavereita, joiden kanssa pidetään yhteyttä edelleen. Lisää verkostoja. Äärettömän arvokasta kokemusta asioista, joita en oppisi koulussa koskaan.
Sauman kautta tieni vei edustajistovaaliehdokkaaksi. Vaalivalvojaiset olivat silloisessa yökerho Kharmassa. En tuntenut valvojaisista ketään. Valjastin kaikki luokkalaiseni äänestämään minua, joten sain muistaakseni viidenneksi eniten ääniä. Edustajiston kautta tutustuin uusiin ihmisiin, jotka eivät enää edustaneetkaan viestinnän alan ihmisiä. Mitä minä tästä sain? Paljon uusia kavereita ja ystäviä, joiden kanssa pidetään yhteyttä edelleen. Arvokasta, ns. poikkitieteellistä oppia ja kokemusta siitä, miten muissa oppiaineissa asiat tehdään ja miten niitä voi hyödyntää omassa. Lisäksi hitonmoiset verkostot. 25 tyyppiä ja ihan tuosta vaan. Vain sillä, että rohkaisin itseni lähtemään ehdolle ja tutustumaan ihmisiin.
Pari vuotta edustajistossa opetti ymmärtämään opiskelijakunnan, mutta myös osakeyhtiöiden ja muiden järjestöjen toimintaa. Opin lukemaan talousarvioita ja tilinpäätöksiä, mitä en ikinä kursseillani olisi oppinut. Opin, että asioihin voi vaikuttaa yllättävän pienelläkin aktiivisuudella. Esimerkiksi sihen, että maksaako opiskelijakunnan jäsenyys 25 euroa vai 30 euroa. Tai siihen, että käyttääkö JAMKO opiskelijoiden rahoja omaan hurvitteluunsa vai jakaako se sitä koulutusalajärjestöjen käyttöön. Monia asioita, joita ei koulunpenkillä opi, mutta jotka voivat olla etulyöntiasema työmarkkinoilla.
Edustajistosta innostuin pyrkimään JAMKOn hallitukseen. Vuosi liikuntavastaavana avasi useita kontakteja Jyväskylän liikuntatoimijoihin, yliopiston opiskelijoihin ja henkilökuntaan, mutta myös maanlaajuisesti. Ja mitä minä tästä sain? Ystäviä ja kavereita, joiden kanssa pidetään yhteyttä edeleen. Arvokasta oppia: miten asiat hoidetaan jossakin muualla, oma tapani ei ehkä olekaan se ainoa oikea? Hitonmoiset verkostot. Useita tyyppejä ihan tuosta noin vaan. Ja nyt sen huomaa. On helppoa suunnitella asioita tai ratkaista ongelmia, kun ystäväpiirissä, tuttavissa ja kavereissa on lähes aina joku, joka tietää tai osaa kyseisestä asiasta. On aina joku, jolta voi kysyä, ellei itse tiedä. Älytön tuki, niin yksityselämässä kuin työelämässäkin.
JAMKO-vuoteni jälkeen päädyin pian töihin samaan paikkaan. Ensiksi tutor-ja liikuntasihteeriksi. Sitten viestintä- ja edunvalvontasihteeriksi. Ja siitä toiminnanjohtajaksi. Ja mitä minä tästä saan? Paljon ystäviä ja tuttuja ja kavereita, joiden kanssa pidetään yhteyttä nyt, mutta pidetään varmasti myös myöhemmin. Työkokemusta, jota en saisi mistään muualta. Työpaikan, jossa pystyn äärettömän hyvin hyödyntämään kaikkea aikaisemmin kokemaani, jopa pesäpallon pelikirjaa, uskokaa tai älkää :) Ja hitonmoiset verkostot: JAMK, Kaupunki, nykyinen ja tuleva edustajisto, yliopisto, ylioppilaskunta...lista on pitkä. Lisäksi nyt myös palkkaa, mutta sekään ei lämmitä, ellei ympärilläni olisi näin loistavaa ja monitieteellistä porukkaa.
Mistä kaikki alkoi? Halusta tutustua uusiin ihmisiin ja halusta vaikuttaa. Kumpikin halu on edelleen olemassa. Rohkaisen sinua samaan. Pienestä askeleesta voi kasvaa pitkä matka, joka tarjoaa sinulle uskomattomia kokemuksia niin opiskeluelämään kuin opintojen jälkeiseenkin aikaan.
Edustajistovaalien ehdolleasettautuminen päättyy tänä perjantaina kello 16. Hyppää mukaan, mennään yhdessä!
Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti