End of an era

Tässä vaiheessa kun oma aikani JAMKOssa alkaa kääntymään ehtoopuolelle, on mielestäni hyvä hetki pysähtyä miettimään opiskelijaliikkeessä vietettyä aikaa ja mitä siellä on tehnyt. Omalta osaltani olen tyytyväinen siihen miten olen aikani käyttänyt, vaikkakin on pakko todeta että kyllähän se jossain vaiheessa omassa mielessä kävi kun varapuheenjohtajan paikkaa edustajistoon reilu vuosi sitten haki "onko minusta tähän". Oman pohjan ollessa järjestötoimintaan olematon, epäilyksiä omista kyvyistä saattaa herätä, mutta onneksi koko matkan ajan on ollut aivan huikeita hallituslaisia ja työntekijöitä sitä toimintaa tukemassa ja auttamassa kun sille on ollut tarvetta.

JAMKOssa vietettynä aikana olen päässyt tutustumaan syvällisesti järjestötoimintaan ja saanut paljon hyvää kokemusta tulevaisuuden varalle. Oma tarinani alkoi varmasti samalla tavalla kuin monella muullakin opiskelija-aktiivina toimineella eli aloittamalla tutorina. Siitä pikkuhiljaa muiden houkuttellessa syvemmälle ja syvemmälle toimintaan löytää itsensä tekemästä jotain, mitä ei välttämättä olisi voinut kuvitella koskaan tekevänsä. Tätä voidaan mielestäni kirjaimellisesti sanoa omalta mukavuusalueeltaan poistumiseksi.

Vuosien saatossa on tullut JAMKOn kautta todella hyviä ystäviä, joista toivoo voivansa pitää kiinni kaikin keinoin. Mukaan mahtuu myös paljon unohtumattomia hetkiä kuten myös raskaita ja joissakin tapauksissa myös pitkiä rupeamia omien opintojen eteenpäin saattamiseksi ja myös oman opiskelijakunnan toiminnan kehittämiseksi ja opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Omalta osaltani voin tässä vaiheessa hyvillä mielin todeta, että nämä tehtävät ovat jäämässä taakse ja olen mielestäni antanut oman panokseni tällä yhteisölle. Kuitenkaan sitä ei kannata koskaan unohtaa, että työtä on vielä paljon tekemättä ja asioita voi aina parantaa. Uusilla toimijoille haluankin toivottaa erittäin mielenkiintoista ja onnistumisien innoittamaa tulevaa vuotta viedä JAMKOa eteenpäin opiskelijakuntana ja edunvalvojana, työtä on paljon mutta yhteistyöllä ja oikealla asenteella mikään ei ole mahdotonta.

Kuten todettu niin oma aika näissä piireissä on käymässä hyvin vähiin, enää on jäljellä viimeinen perehdytys omalle seuraajalleni ja sen jälkeen avaimien luovutus. Sen jälkeen voi alkaakin sitten täysipainoisesti suunnittelemaan opinnäytetyön kirjoittamista. Omalta osalta tällä hetkellä on hieman otsikon mukaiset fiilikset, yksi aikakausi päättyy ja on aika luopua pikkuhiljaa opiskelijaelämästä ja siirtyä täysipainoisesti työelämään, toivottavasti vielä sellaiseen paikkaan jossa haluaa olla ja missä itsensä kehittäminen tuntuu tarkoitukselliselta.

Lopuksi haluan vielä jakaa teille kaikille yhden biisin, joka on ainakin itselle antanut hyvää draivia eteenpäin puskiessa opintojen ja JAMKOssa toimimisen aikana:

Rentouttavaa joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille!

Viimeistä kertaa.
Pauli
Edustajiston puheenjohtaja